Turhaa odotusta

Niin.... turhaanpa minä tässä enää odottelen tuon kävijälaskurin palautumista. Kaatunut mikä kaatunut, siihenpä olen tottunut viimeaikoina. Olisiko kellään antaa vinkkiä LUOTETTAVASTA kävijälaskurista. Jospa ehtisin sen jonain päivänä liittämään sivuilleni.
Kiitos jo etukäteen!

Sivujen tapahtumat on suoraan verrannollisia elämääni. Blogisa ei tapahdu mitään sillä välillä tuntuu, että 24/7 ei riitä kaikkeen siihen mitä minun pitäisi yrittää tehdä. Työ, koti, opiskelu ja poikien harrastus - jotka muuttui myös minun harrastukseksi- vie ihan joka minuutin. Mutta aikansa tätäkin vain kestää.

Kerroinkohan jo, että kävin kesällä Kustavin Savipajalla. Mikä ihana paikka! Kustavin kuuluisia munkkeja nautittuamme ihailin sepän, savenvalajien, koruseppien ja muiden taitavien käsityöläisten  tekemiä tuotteita.

Suurta harmia blogissa ja valtaisaa ihastusta Rauman pitsiviikoilla.

Huh, huh. Olipas aikamoinen uutinen odottamassa palattuani kotiin lomalta.
Parin vuoden työ oli mennyt hukkaan.  Nyt sitä ei ole enää olemassa - tai on - pelkkää tekstiä! Kerron nyt entisestä blogistani Vuodatuksessa, Keppihepasta. Sain Vuodatukselta viestin, että kaikki kuvat teksteistä ja tekemistäni työohjeista on hävinneet sähkökatkoksen myötä. Ovat hävinneet kokonaa, peruuttamattomasti!

"30.6 tapahtuneen sähkökatkoksen yhteydessä Vuodatuksen vanha kuvapalvelin kärsi vaurioita, joiden takia kuvat elokuusta 2009 eteenpäin ovat hävinneet."

Se sitten siitä blogista....

Keppiheppa-blogia lopetellessani ehkä jokin sai minut aavistamaan, että tälläista täydellistä hävitystä voisi päästä tapahtumaan ja sen takia tulostin itselleni paperikopiot lähes kaikista postauksista Keppihepassa - ONNEKSI! Jäipä itselle edes jotain muistoa tekemistäni töistä. Nyt kyllä mietin, että olisiko sama tulostaminen aiheellista myös tämän blogin suhteen?

Mieltä kuitenkin lämmittää suuresti se, että olen saanut tänne Singeriin sähköpostia teiltä, jotka kaipaatte jotain ohjeita Keppiheppa-blogista. Kiitos teille ihanista viesteistä! Viestienne kannustamina olen päättänyt, että siirtelen hiljalleen vanhoja Keppihepan postauksia tänne Singeriin, lähinnä työohjeita, mutta ehkä myös muitakin esittelemiäni töitä sikäli kun löydän niihen kuvat tai ehdin ottaa uusia.
Tiedän jo nyt, että tuleva syksy ja talvi tulee olemaan minulla entistä kiireisempiä, joten "uusvanhojen" postausten kirjoittamiseen tulee menemään aikaa. MUTTA jos kaipaat jotain työohjetta Keppihepasta, laita minulle sähköpostia. Skannaan sivut sinulle jos ne vain ovat tallessa minulla tulosteina.  Näin saat ohjeet käyttöösi nopeammin.

Kyllä harmittaa, mutta mennyttä ei kannata jäädä suremaan! Nyt vain kohti uusia tuulia, sanoi vanha merimies! Merimiehistä puheenollen, he toivat aikoinaan Raumalle pitsinypläyksen josta nypläystaito levisi hiljalleen muualle suomeen. Pitkillä merimatkoillaan merimiehet nypläsivät ajankuluksi pitsiä ja olivat aikoinaan aikamoisia taitureita siinä. Nykyään tällaisia nypläyksen mestareita löytyy yhä Raumalta ja minulla olikin suuri ilo päästä tapaamaan heitä kesälomamatkalla Rauman pitsiviikoilla.

Rauman pitsiviikko oli täynnä tapahtumia ja tällaiselle satunnaiselle käsityöturistille upea matkakokemus. Vanha Rauma hurmasi idyllisyydellään. Ihana kun tällaisia vanhoja kauniita rakennuksia ja pihapiirejä on ymmärretty säästää. Aivan kuin olisi päässyt aikamatkalle entisiin aikoihin. Harmi, että en voi kehua kotikaupunkiani Oulua tästä vanhojen rakennusten säästämisestä. Täällä on purettu kaunis puutalokeskus ja rakennettu jyhkeitä betonielementtitaloja tilalle - kylmää ja kolkkoa!

Ystävälliset Raumalaiset toivottivat meidät tervetulleiksi ihastelemaan kauniita, vanhoja pihojaan. Erilaiset taiteilijat ja käsityöläiset olivat avanneet työhuoneidensa ovet ja pääsin seuraamaan heitä työssää ja keskustelemaan heidän käyttämistä teknikoista. Vieraskirjat kertovat, että tämä perhe Oulusta vieraili Pitsiviikoilla. Kiitos Rauma!







Pinkki puku pikkuiselle

Pitkästä, pitkästä aikaa tein taas muutaman lastenvaatteen. Tässä pieni setti yksivuotiaalle.
Kaavat on Ottobresta ja kankaat Metsolan ihania froteetrikoita.

Muutama pieni yksityiskohta: Jokaisen painonapin alapuolella on kaksipuoleisella tukikankaalla kiinnitetty tukipalanen. Koristerusetit yritin kiinnittää käsin niin, etteivät ne avaudu pesun jälkeen - saapa nähdä kuinka käy!

Painonappien kiinnitykseen kannattaa hankkia nepparipihdit. Niillä painonapin kiinnitys onnistuu lähes takuuvarmasti. Tein joskus ohjeet nepparipihdeillä työskentelystä vanhaan blogiini. Käykääpä kurkkaamassa: http://keppiheppailija.vuodatus.net/blog/2871836/prym-painonapin-kiinnitys-nepparipihdeilla/

Laukku kierrätysmateriaaleista

Ensimmäinen tuotos videonauhasta on tässä ja ai kun mie tykkään siitä!

 Tämä laukku on ommeltu niistä ensimmäisistä väri- ja raitakokeiluista, joita tein kokeillessani poppanan ja videonauhan yhdistämistä.

Pikku vinkki käsinkudottua kangasta ommellessa:

Ompele koneella suora ommel kaavan reunaan  jollain kankaasta poikkeavalla värillä. Huom! Kaavassa oltava saumanvara lisättynä, minulla se oli 1,5 cm . (Toki kangasliituakin voi käyttää kaavan ulkoreunan merkitsemiseen, mutta se ei tartu kohtiin joissa on videonauhaa) Tämän jälkeen kolmenpiston sik-sak on helpompi ommella oikeaan kohtaan. Kolmenpiston sik-sak kannattaa ommella kolmeen kertaan ja jokaisella kerralla suosittelen muuttamaan hieman piston pituutta, jotta ompeet varmasti sitovat kankaan kuteet yhteen.

Ja kun kankaan reunassa on kankaasta poikkeavalla värillä ommeltu suoraommel niin laukun palasten leikkaaminen oli helppoa.

Vanhan käsilaukun hihnoille löytyi nyt käyttöä sillä irrotin ja siirsin ne tähän uuteen pikkulaukkuun.

Pikkulaukku on jaettu sisältä kahteen osaan. Ja pöh, ei sitä kyllä tästä kuvasta erota, mutta uskokaa vain- kaksi "lokeroa" sieltä löytyy.

Ja sinne mahtuu nyt kukkaro,avaimet, huulirasva ja puhelin. Siis kaikki pieni ja välttämätön. Laukun mitat on: lev. 14cm, kork. 20cm. Kaavat tein itse. Vetoketjun kiinnitysreunan piirsin hieman kaarevaksi sillä se antoi mielestäni kivaa lisäilmettä laukulle.

Minne sitten kutomaan jos ei ole kotona eikä mummolassa kangaspuita? Kannattaa ottaa selvää oman alueen käsi-ja taideteollisuusyhdistysten tarjoamista "käsityökeskuksista" jonne on mahdollista mennä kutomaan mattoja ja kankaita pientä päivämaksua vastaan. On muuten ihania paikkoja!
Jos yhdistyksen toiminta ei ole entuudestaan tuttua niin tuossapa linkki, josta voit löytää tietoa oman alueesi toiminnasta

http://www.taito.fi/yhteystiedot/kaesi-ja-taideteollisuusyhdistykset/

Videonauha villitsi

Nyt kävi niin että kun antaa sen pikkusormen niin meneekin koko käsi. Olen aivan innoissani tästä videonauhan kutomisesta. Kaikki lähti siitä, että olin jo pitkään miettinyt kierrätysmateriaalin työstämistä kutoen ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus. Ajatuksena oli VAIN kokeilla, mutta kun alkuun pääsin niin tuntui etten malta lopettaa.  Nämä ensimmäiset kuvat on kokeiluista joissa yhdistin videonauhaa ja poppanaa kokeillen eri väriyhdistelmiä sekä raitojen leveyttä. Puissa oli musta poppanaloimi jonka leveys oli 45 cm. Kutominen ei kuitenkaan jäänyt tähän sillä kudotusta videonauha-kankaasta syntyi myös jotain muutakin. Siitä kuitenkin ensikerralla enemmän kuvakoosteen kera, sillä nyt lähden nauttimaan kesäisen Oulun torin ihanasta tunnelmasta - kahvia, muikkuja ja mansikoita. Niistä on meidän perheen kesätorikäynnit tehty.

Aurinkoista päivää kaikille!

Kolme deetä

Tällainen korttipaketti on ollut laatikossani pitkään.

Nyt minulla oli syytä onnitella läheisiäni ja tutustua korttipakettiin.

Kohoteippien kanssa en säästellyt.

Pikkuhiljaa etualan kukkaset ja kanineiti alkoi erottua selvemmin ja selvemmin  taustastaan.

Tällaista korttia oli hauska tehdä, mutta totuuden nimissä- ei tämä tuntunut kovin itsetehdylle, ennemminkin itse kootulle. Nämä 3D-kortit olivat suosittuja jo vuosia sitten - jälkijunassa siis  tulen, mutta tulipahan kokeiltua nyt tätäkin =) !



Ruusuinen kiitos opelle!

Kimppu punaisia ruusuja ja ruusuinen paperinarukranssi poikien eläkkeelle jäävälle opettajlle!

 Tämä ihana opettaja on saattanut kaikki poikamme koulutien alkuun ja nyt on aika kiittää häntä ja toivottaa hänelle aurinkoisia eläkepäiviä!

Kranssi on lähes samanlainen kuin aiemmin esittelemäni valkoinen narukranssi ,mutta tälläkertaa tein neuleen paksummasta paperinarusta, Paperiinistä. Ripustin on virkattu ohuesta paperinarusta. Hannanruusut on värkätty televisiota katsellessa.

Prinsessahuoneen seinäkranssi

Lupasin aiemmin laittaa työohjeen paperinarukranssin tekemisestä.

Tässäpäs se on.Tämä kranssi on tarkoitettu "yövaloksi" pienen prinsessaneidin makuuhuoneeseen.

Toivottavasti hämyiseen kukkaistunnelmaan on hyvä nukahtaa.

Paperinarukranssi

Tämän kranssin tekemisen kun aloitin niin lopettaa en voinut ennenkuin sain sen valmiiksi. Ai kun mie tykkään siitä!

Kranssi on neulottu ohuesta paperinarusta ja ruusu on taiteltu leveästä paperinarusta, siis Hannanruusu.



Hannanruusu paperinarusta

Suodatinpaperiruusua helpompi valmistaa on Hannanruusu. Ehkei tämä ole niin kovin aidon näköinen kuin suodatinpaperista tehty ruusu, mutta kyllä tämä kauniin kukkasen asian ajaa. Suodatinpaperista valmistettua ruusua voit käydä katsomass vanhass Keppiheppa-blogissani.

Tarvikkeet yhteen ruusuun:

- paperinarua n.1m, leveys avattuna 10 cm
- narua
- liimaa
- sakset

Ruusu syntyy paperinarua taittelemalla seuraavasti.

1. Avaa noin metrin pituinen pala 10 cm levyistä paperinarua ja taita se kaksinkerroin pituussuuntaan.

2. Tee nauhan päähän ensimmäinen taite kuvan mukaisesti.

3. Käännä työ toisinpäin ...

.

4. ... ja tee toinen taite.

5. Ja jälleen uusi taite siten, että neljä ensimmäistä taitetta muodostaa neliön. Tämän jälkeen jatka taitteiden tekoa pohjaksi muodostuneen neliön päälle. Mitä enemmän taitteita tulee, sitä enemmän ruusuun tulee terälehtiä.

6. Paperinarun loputtua liimaa viimeisen taitoksen väliin narua n. 30 cm. Jos olisi ollut käsillä ohutta vihreää paperinarua ruusun varreksi, olisin käyttänyt sitä. Nyt siis laitoin moninkerroin taitettu kalalankaa - sekin toimi.

7. Vie lanka neliön keskeltä taitosten läpi työn aloituspuolelle.

8. Käännä työ ja aloita terälehtien kiertäminen taitteesta johon lanka/varsi on liimattu kiinni. Pidä alapuolella olevasta narusta kiinni ja kierrä rusun keskustaksi muodostunutta narun liimauskohtaa kunnes ruusu on auennut kauniisti kukkaan.

9. Ruusun alapuolelle kohtaan mistä lanka/varsi tulee esille laitetaan liimaa ja pieni pala paperinarua peittämään liimauskohdan

Nämä ruusut kävisi vaikka hääkoristeiksi, mutta minulla on niille aivan toinen käyttötarkoitus. Siitä varmaankin ensikerralla enemmän. Mukavaa vappua kaikille!