keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Puikot järjestykseen, puikkokotelo








No niin! Nyt ne ei enää puikot ja koukut pyöri laatikoiden pohjilla.
Tällaisen "välipalatyön" tekaisin joskus syksyllä osittain vanhoista kierrätyskankaista.

Päällinen on vanhaa farkkua. Farkunkäytön ideasta kiitos ihanalle Helmimaja-blogille, http://www.helmimaja.vuodatus.net/   - kuviot on applikotu vanhasta lastenverhokankaasta ja sisäpuolelle laitoin kankaaksi mitä kaapista sattui löytymään. Farkun ja sisäkankaan välissä on kovikehuopaa, joka antoi tukevuutta kotelolle. Reunaan löytyi kivaa ruutuvinonauhaa ja sisäpuolen taskuja reunustaa yksivärinen vinonauha. Nekin sain suoraan omasta kaapista. Nauhasidonnan sijaan tein n. 3cm leveän kuminauhavyötteen pitämään kotelorullaa kiinni. Kuminauhan päällystin farkulla. Vyöte toimii muuten käytössä todella hyvin ja on mielestäni parempi ja helpompi ratkaisu kuin sidottavat nyörit.





"Paraatipuoli" ja sitten se ....




tärkein eli työs sisäpuoli. Sisäpuolelta löytyy erikokoisia taskuja erilaisille puikoille ja koukuille. Yksi heppakin eksyi kurkistamaan yhdestä taskusta ulos.






sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Jouluenkeli

Ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi blogiini lenteli "laulava" enkeli sisarineen.


Tämän jouluinen enkelini laulaa. Äänen voi kylläkin  kuulla kukin vain sydämessään.





"Enkeli taivaan lausui näin..."




Tarvikkeina: puupallo, maalia,rautalankaa, kartonkia, kuumaliimaa. Tätä kaikkea paljastuu enkelin puvun alta. Puku ja päähine on valmistettu fleecestä.




Yksi ainoa enkeli on minulla enää jäljellä. Kuorosisaret muuttivat uusiin koteihin joulumyyjäisissä.



lauantai 5. marraskuuta 2011

Pussukka, mallia melkein pyöreä



 
Ja näitähän ei sitten koskaan ole liikaa - pussukoita nimittäin.

Mietiskelin tässä kokeilussa jotain uutta mallia pussukalle. Ajatukset käväisivät täysin pyöreässä muodossa, mutta sitä olisi ollut mahdoton saada pysymään pystyssä. Niinpä syntyi malli: melkein pyöreä. Kangas on Marimekon myynnistä poistettavia laukkukankaita.




Kaavoitus: Piirsin sivukappaleiden kaavan pyöreän ruokalautasen ympärille ja leikkasin kaavaan suoran pohjan. Sivukappaleiden väliin tulevan kaitaleen pituuden sain mittaamalla kaavan ulkoreunan.
Laitoin pussukkaa 35 cm pitkän vetoketjun ja tätä varten, ompelua helpottaakseni tein välikaitaleen kahdesta osasta. Saumanvarat tuli siis muistaa lisätä kahdesta palasta koottuun kaitaleeseen.






Tämä kaitaleenpalanen, johon vetoketju tulee, halkaistaan keskeltä pituussunnassa kahtia ja vetoketju kiinnitetään kaitaleen keskelle. Saumanvaroja ei tarvitse lisätä, sillä se leveys mikä kaitaleesta katoaa saumanvaroihin, "palautuu" kaitaleeseen vetoketjun antan leveyden myötä.Tämän jälkeen molemmat kaitaleet yhdistetään ompelemalla renkaaksi.
Jotta sain pussakasta tukevan ja ryhdikkään, silitin nurjalle puolelle  kovikehuopaa. Ympyrän kaaren keskikohta ja vetoketjukaitaleen keskikohta kannattaa merkata kohdistusmerkein, jotta vetoketju tulee tasaisesti ympyrän kaarelle. Käytän usein nuppineuloja kohdistusmerkkeinä leikattavien "hakki-merkintöjen" sijaan.






Sitten  kaitalerenkaan kiinnitys sivukappaleisiin, saumanvarojen huolittelu ja pussukka oli valmis.

Mitä sitten en laiskuuttani viitsinyt tehdä? Enpä alkanut vuorittamaan vaikka järki kehoitti tekemään niin. Aion näet testata kovikehuovan toimimista vuorikankaan sijassa. Epäilen sen kestävyyttä, mutta kohtahan tiedän miten tulee käymään. Pitää muistaa kertoa teillekkin käyttökokemuksista.